Syota osinko, yhtion nettovarallisuus ja osakkeiden maara. Laskuri jakaa osingon verottomaan osaan, paaomatulo-osuuteen ja ansiotulo-osuuteen Verohallinnon 8 prosentin saantorajan mukaan.
Kokonaisveron arvio
-
Veroton osa
-
Paaomatulo-osuus
-
Ansiotulo-osuus
-
Saantoraja (8 %)
-
Erittely
Paivittyy reaaliajassa
Era
Summa
Miten osinkovero lasketaan listaamattomasta yhtiosta
Listaamattoman osakeyhtion osinkoverotus perustuu osakkeen matemaattiseen arvoon, joka saadaan jakamalla yhtion nettovarallisuus osakkeiden kokonaislukumaaralla. Saantoraja on 8 prosenttia matemaattisesta arvosta kerrottuna osakkaalle kuuluvien osakkeiden maaralla. Jos osinko jasaa rajan alle, 75 prosenttia on verovapaata ja 25 prosenttia paaomatuloa, josta peritaan 30 prosentin paaomatulovero. Efektiivinen veroaste on talloin vain 7,5 prosenttia. Rajan ylittava osa verotetaan ankarammalla asteikolla: 75 prosenttia on ansiotuloa progressiivisen verokannan mukaan ja 25 prosenttia paaomatuloa.
Oletetaan, etta yhtiolla on 1 000 osaketta ja nettovarallisuus 200 000 euroa. Osakkeen matemaattinen arvo on 200 000 / 1 000 = 200 euroa per osake. Saantoraja on 8 prosenttia kertaa 200 000 euroa eli 16 000 euroa. Osinko on 15 000 euroa, joka alittaa rajan. Veroton osa on 75 prosenttia kertaa 15 000 euroa eli 11 250 euroa. Paaomatulo-osuus on 25 prosenttia kertaa 15 000 euroa eli 3 750 euroa. Paaomatulovero on 30 prosenttia kertaa 3 750 euroa eli 1 125 euroa. Ansiotulo-osuutta ei synny, koska osinko jasaa alle rajan. Kokonaisvero on 1 125 euroa eli 7,5 prosenttia osingosta.
Yli saantorajan menevat osingot
Jos sama osakas nostaisi 20 000 euroa osinkoa, raja 16 000 euroa ylittyisi 4 000 eurolla. Alle rajan olevasta 16 000 eurosta 12 000 euroa olisi verovapaata ja 4 000 euroa paaomatuloa, josta veroa 1 200 euroa. Rajan ylittavasta 4 000 eurosta 3 000 euroa olisi ansiotuloa ja 1 000 euroa paaomatuloa. Ansiotulo-osuus lisataan muihin ansiotuloihin ja verotetaan progressiivisen veroasteikon mukaan, joten tosiasiallinen vero riippuu osakkaankokonaistuloista. Paaomatuloveroa rajan ylittavalta paaomaosuudelta tulisi 300 euroa. Kokonaisveroa kertyisi vahintaan 1 500 euroa, johon ansiotulovero lisataan.
Milloin ansiotuloverotus kannattaa huomioida tarkemmin
Laskurin kokonaisverosta puuttuu ansiotulo-osuuden progressiivinen vero, koska se riippuu osakkaankaikista tuloista verovuonna. Jos ansiotulo-osuus on suuri tai osakas ansaitsee muutenkin hyvin, efektiivinen marginaalivero voi nousta 50 prosenttiin tai ylikin. Tarkkaa verosuunnittelua varten kannattaa kaytta Verohallinnon OmaVero-palvelua tai kirjanpitajaa. Paapaasiassa tama laskuri auttaa hahmottamaan saantorajan merkityksen ja arvioimaan paaomatuloveron osuuden.
Frequently asked questions
Mita tarkoittaa 8 prosentin saantoraja osinkojen verotuksessa?
Listaamattomasta osakeyhtiosta saadun osingon verotus jakautuu kahteen osaan sen mukaan, ylittaako osinko 8 prosentin vuotuisen tuoton osakkeen matemaattiselle arvolle. Matemaattinen arvo lasketaan jakamalla yhtion nettovarallisuus osakkeiden lukumaaralla. Jos osinko on enintaan 8 prosenttia matemaattisesta arvosta, 75 prosenttia on verovapaata ja 25 prosenttia paaomatuloa. Raja lasketaan kaikkien osakkaiden osuuksien mukaan per verovuosi. Rajan ylittava osa verotetaan ankarammalla ansiotulona, missa 75 prosenttia on ansiotuloa ja 25 prosenttia paaomatuloa.
Mista nettovarallisuus lasketaan?
Osakkeen matemaattinen arvo perustuu yhtion nettovarallisuuteen, joka saadaan vahentamalla yhtion verotaseen varoista velat. Nettovarallisuuteen lisataan 30 prosenttia edellisen vuoden maksetuista palkoista, jos osakkaalla on ollut tyosuhde yhtioon. Verohallinto vahvistaa osakkeen matemaattisen arvon verovuotta edeltavan vuoden tilinpaatostietojen perusteella. Osakas voi selvittaa oman yhtiosa matemaattisen arvon yhtion kirjanpitajalta tai Verohallinnon OmaVero-palvelusta.
Miten listatun ja listaamattoman yhtion osinkojen verotus eroaa?
Listatusta julkisesta osakeyhtiosta, kuten Helsingin porssista, saatu osinko on 85 prosenttia veronalaista paaomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata. Listaamattomasta yhtiosta saadun osingon verotus on moniportaisempi: alle 8 prosentin saantorajan osingoista 75 prosenttia on verovapaata, minka ansiosta pienissa osingoissa efektiivinen veroaste on huomattavasti matalampi kuin listattuja yhtiota koskeva. Yli rajan menevista osingoista taas ansiotulo-osuus verotetaan progressiivisesti, joten suurten osinkojen vero voi nousta merkittavasti.
Miten pienyrittajan kannattaa suunnitella osingonjakoa verotehokkaasti?
Tehokkain osingonjakotaso on yleensa enintaan 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, koska silloin 75 prosenttia osinkotulosta on verovapaata. Esimerkiksi jos matemaattinen arvo on 200 000 euroa, raja on 16 000 euroa vuodessa. Tama 16 000 euron osinko maksaa veroa vain noin 1 200 euroa paaomatuloveron 30 prosenttia mukaan. Osinko kannattaa mitoittaa rajan alapuolelle, silla rajan ylittava osuus nostetaan mielummin palkkana, joka on yhtiolla vahennyskelpoinen meno ja josta maksaa tyoelakemaksut.